Bernard Cornwell: The Last Kingdom

Viimeinen kuningaskuntaVaikka minulle kelpaakin monenlaiset kirjat, olen useimmin päätynyt hankkimaan kirjahyllyyni (tai Kindle-kirjastooni) fantasia- tai scifihenkistä kirjallisuutta. Noin vuosi tai kaksi sitten ystäväni Montussa sai minut kuitenkin pureutumaan historiallisen fiktion pariin ja ensipuraisun jälkeen koukussa oltiin.

Yksi pitkä viikonloppu anoppilassa ja katso: Kindleen latautui Bernard Cornwelling The Last Kingdom tai tuttavallisemmin härmän murteella Viimeinen kuningaskunta. Seuraavaksi hieman ajatuksia kirjasta:

Sarja sijoittuu viikinkivalloittajien ajalle 800-luvun loppupuolelle ja kertoo Alfred Suuresta kuvitteellisen päähenkilön – viikinkien parissa varttuneen englantilaisen – Uthredin näkökulmasta. Uthred on arvostetun suvun pohjoisenglantilainen poika, joka menettää perheensä ja joutuu valloittajien kasvattamaksi. Hänestä kasvaa ristiriitaisten tunteiden mies ja tuntee olevansa kotonaan niin valloittajien kuin kotimaansa väen kanssa.

”Minä olen Uhtred Uhtredinpoika, ja tämä on tarina verikostosta. Se on tarina siitä, miten otan viholliseltani sen, mikä minulle kuuluu. Se on myös tarina eräästä naisesta ja hänen isästään, joka oli kuningas. Hän oli minun kuninkaani, ja kaiken mitä omistan, omistan hänen ansiostaan. Ruoan jota syön, talon jossa asun ja miesteni miekat, kaiken sen sain Alfredilta, kuninkaaltani, joka vihasi minua.”

Liikaa juonta paljastamatta, päähenkilö Uhtred joutuu tosissaan pohtimaan sitä, kummalle sotivista osapuolista olisi uskollinen. Tämä pitää muuten taisteluiden ja sotamenojen täytteisin kirjan erittäin mielenkiintoisena. Mukaan mahtuu mielenkiintoisia ja todellisia henkilöitä.

Cornwell on taitava kirjoittaja ja ensimmäisen persoonan kerrontatyyli yksinkertaisesti toimii. Ajankuva tuntuu uskottavalta, tapahtumat eivät lukijaansa odota ja kirjailijan tapa kuvata niin taistelukohtauksia kuin yksityiskohtia olivat upeita.

Koska kirja tuntuu uskottavalta kuvaukselta aikakaudeltaan, kannattaa tätä kirjaa varten ottaa aikaa. Olo on suorastaan epärealistinen kun täysin uppoutua taisteluiden täyteisen 800-luvun maailman arkeen.

Koska kyseessä on selkeästi miehinen seikkailutarina, ihmissuhteissa ja romantiikassa tämä kirja ei luonnollisesti loista. Päähenkilön ensimmäisen miekan takominen saa enemmän (tai ainakin yhtä paljon) huomioarvoa kuin tämän ensimmäinen suhde, joka kulkee enemmän tai vähemmän sivulauseissa. Tämä ei missään tapauksessa ole huono asia, sillä kirja tarjoilee kohderyhmälleen miehistä historiallista seikkailutarinaa täyden laidallisen.

Bernard Cornwellin Viimeinen kuningaskunta on erinomainen kirja ja sain ilokseni huomata, että kirjoja kyseiseen sarjaan onkin tehty jo seitsemän kappaletta! Ei lienee ole yllätys jos kerron, että sarjan seuraava kirja The Pale Horseman on jo nojatuolin lämmössä mukana.